Varhainen keskenmeno

Heippa Suvetar! Kesti vastata kun en ollut painanut "seuraa ketjua" joten ilmoituksia vastauksista ei tullut.

En ole toistaiseksi kertonut raskaudesta kenellekään. Ja oikeastaan monella tapaa se tuntuu hyvältä ratkaisulta. Olen yleensä sellainen lörpöttelijä, joten tekee ihan hyvää välillä oppia olemaan hiljaa. Olen kirjoitellut tonne syyskuun odottajiin ja saanut sieltä ehkä sen vertaistuen mitä kaipaan, joten mitään tarvetta puhua ei-raskaana oleville ystäville ei ole.

Pelko tietenkin on ja pysyy, mutta sen kanssa pitää vaan oppia elämään. Aika vaan tuntuu matelevan kun kovasti odottaa ar-ultraa.

Miten siellä jaksellaan? Onko menkkoja kuulunut? :)
 
Hyvä, jos olet kuitenkin saanut vertaistukea täältä :)
Menkkojen pitäisi alkaa su-ti välillä, mutta mulla on vakaa aikomus testata lauantaina. En kestä odotella enempää. Joitain oireita on ollut, varsinkin viime vkonloppuna vahvastikin, mutta katsotaan nyt..
Milloin sinulla on eka ultra?
 
Ajattelin mennä kahden viikon päästä.
Viimeksi alkoi vuoto 7+4 aikoihin joten ennen sitä tuskin uskallan mennä. Nyt tosiaan menossa se 5+3. Mä tein testin sillon pari päivää ennen menkkoja ja oli negatiivinen, joten jos sulla tulee nega niin älä heitä vielä toivoasi! :)
 
Täällä kanssa kahdenlaisen keskenmenon kokenut...

Mulla on kierto tosi säännöllinen kp27 lähes aina, päivän heittoja ehkä ollut.
Nyt sitten menkat ei alkaneestaan ja testi näytti vasta jokusen päivän päästä haaleaa plussaa. no raskaanahan sitä luuli kuitenkin olevansa, kauheesti ei mitään oireita ollut, mutta kohtu kuitenkin supisteli (ei kipeästi, mutta meni vatsa pinkeäksi) jo melkein heti plussan jälkeen. Supistelut loppu ja viikko siitä kun menkat olisi pitänyt alkaa alkoi ruskea tuhru. Seuraavana päivänä tulikin sitten jo ihan verta pyyhittäessä ja pissalla käydessä pönttöön. Siteeseen asti kuitenkaan ei kauheasti. Varasin heti yksityiselle ajan varhaisultraan ja siellähän sitten todettiin että kohtu on tyhjä.. luultavasti ollut kemiallinen raskaus... Vuoto ei kestänyt kuin sen muutaman päivän.. Itketty on ja eiköhän tämä tästä vielä iloksi muutu.

Surullinen asia keskenmeno on aina, mutta edellinen keskenmeno mulla oli 2011 kun vasta rv12 ultrassa todettiin että on tuulimuna. Ehkä tämä oli nyt parempi kun tapahtui heti ettei kerenny edes kunnolla vielä sisäistää koko raskautta. Lääkärikään ei sanonut että pitäisi kuukautisia odotella ennen uutta yritystä joten kai sitä sitten jo voi taas koittaa.

Minulla on jo kaksi ihanaa lasta, ja joka toinen raskaus minulla on päätynyt keskenmenoon, josko seuraava sitten taas saataisi tähän maailmaan.

Voimia kaikille suruun! Minun ohje on, että itkut kannattaa itkeä ja asiasta puhua jollekkin. Ainakin täällä, se helpottaa.
 
Täällä yksi joka on pelko persiissä. Tänään rv 6+0. Yksi keskenmeno 2013.
Km tuli aivan spontaanisti ja viikolla 5. Eli aivan alussa. Pahinta oli, että oli loppuvuosi ja oma tk oli jo lomamiehityksellä. Siellä ei gyne ottanut enää vastaan kun halusin päästä käymään. Soitin sitten yksityiselle ja maksoin siitä itseni kipeäksi, mutta aavistukseni oli osunut oikeaan. Kipuja ei alkuunsa juuri siis ollut ja vuotokin tuhrumaista ja niukkaa. Mutta jokin sisäinen ääni kertoi, että nyt ei ole kaikki kohdallaan.
Esikoista odottaessa vuodin useampaankin kertaan oikein kunnolla verta. Silloinkin aina pelkäsin, mutta se tunne oli aivan toisenlainen...

Nyt toivon, että Turboananas pysyisi matkassa mukana ja olisi terve.
 
Tervehdys. Itsellä tuli keskenmeno noin viikko sitten. Vuotoa olis jo 9 päivää kun pääsin ultraan joss lääkäri totesi, että korkea keskenmeno riski. Ja kun kotia pääsin, niin sitten alkoi todella kova vuoto, supistukset ja meni noin tunti kun alkoi tulla hyytymiä. Uskon että kaikki tuli pihalle parin vuorokauden aikana. Nyt vuoto on alkanut laantua huomattavasti ja on muuttunut rusehtavaksi. Toivotaan, että se oli nyt sit siinä :)

Tuntuu vaan että raskausoireita on vieläki, tosin ei niitä hirveästi ollut ennen keskenmenoa. Omituista. Nyt vaan mietin, että milloinham se uusi ilmottaisi tulostaan, että kuinka kauan siinä menee. Mutta sehän on ihan yksilöllistä. En osaa vielä suhtautua uuteen raskausteen kun neutraalisti. Mutta miettii sitä totta kai, että kuinka vahvana kaikki pelot uudesta keskenmenosta hyökyy päälle.

Esikoisen kanssa oli erilaiset tunteet raskaana. Oli jotenkin vahvempi ja varmempi olo, että oli raskaana. Mutta nyt tässä km:ssä raskaudessa ei ollut niin vahva ja varma olo. Jännä miten sen "tietää".
 
Mjoo. Mulla oli myös tuon keskenmenon kanssa sellainen tunne jo alusta asti. Jokin sanaton tunne siitä, että tää ei tule jatkumaan tämä raskaus.
 
Tietääkö kukaan mikä raskausviikko on kriittisin keskenmenolle? Netissä olen lukenut monen kokemuksia ja tuntuu että todella moni saanut keskenmenon tai keskeytyneenkeskenmenon viikolla 7+ tai 8+. Onko noilla viikoilla joku tärkeä juttu jonka takia sitten menee kesken? Ja voiko siihen jotenkin itse vaikuttaa? Käytössä minulla kuitenkin oli foolihappo ja muita raskausajan vitamiineja. Kkm todettu rv 8+0. Pelottaa vähän seuraava raskaus.
 
Itsellä km 5+, joka todettiin viikkoa myöhemmin. Että en itse kyllä osaa sanoa onko nuilla viikoilla jotain erityistä.
 
Niin, keskenmenoja esiintyy kyllä millä viikoilla vaan.. :/ jotenki pisti vaan erityisesti silmään miten moni joutunut sen kokemaan 7+ ja 8+ viikoilla. Ehkä se on vaan sattumaa. :/
 
Joskus jostain luin, että juuri noilla viikoilla kehittyisivät tärkeimmät elimet, jolloin myös keskenmenon riski olisi hieman korkeampi kuin edeltävillä tai seuraavilla viikoilla.
 
meille tuli keskenmeno :,( rv 5+1 kun alkai järjetön verenvuoto. Eilen kävin lääkärissä ja ei sieltä enää mitään näkynyt:sad010 olo on ihan hirveä!! jos tästä nyt jotenkin piristyisi ja toivotaan että meilläkin vielä pieni tuhisija tulisi vuonna 2016:Heartpink
 
Tässä mun tarinani.

Ensimmäistä lasta yritettiin n. 9kk. Siihen aikaan sisältyi kolme keskenmenoa, joista kaksi meni kesken varhain ja kolmas eteni yli 8.viikolle. Ensimmäiseen keskenmenoon mulle tk-lääkäri totesi, ettei se mikään keskenmeno ollut vaikkin olin testiin saanut positiivisen tuloksen. Toisen varhaisen keskenmenon kohdalla menin jälleen terveyskeskukseen, jossa lääkäri minut tutki ja tutkimuksen päätteeksi totesi sen olevan keskenmeno ja iski mulle tukon käsipyyhkeitä joilla käski mun siivota itseni kun vuodan niin kovin. Siinä sitten itkun kanssa pyyhin itseäni lääkärin ollessa selin minuun puhumatta minulle mitään. Jälleen kotiin toivoen, että josko se vielä sieltä tärppäisi. Meni muutama kuukausi ja tein positiivisen testin ja raskaus eteni 8.viikolle ja meni taas kesken. Tässä kohdin minulta tutkittiin veri, jossa todettiin negatiivinen rh. Sain tämän seurauksena anti-D-immunoglobuliini piikin. Piikin jälkeen tulin ensimmäisestä kierrosta raskaaksi, josta tuloksena nyt 5-vuotias tytär. Tytärtä odottaessani kävin yksityisella varhaisultrassa vain saadakseni mielenrauhan, että siellä todellakin jotain oli ja kerroin gynellä käydessäni tarinani. Yksityisellä oltiin todella pöyristyneitä, ettei jo toisen keskenmenon kohdalla ollut tutkittu tuota verta.
Tilanteessani sain siis tuon samaisen piikin myös synnytyksen jälkeen jonka piti suojata myös tulevien raskauksien osalta...

Nyt vasta elämäntilanteiden muututtua yrittämässä uutta raskautta. Sain jälleen kahden yrityskierron jälkeen positiivisen testin...ja kesken meni. Yksityiseltä olin saanut ohjeeksi, että mikäli näin käy on minun vain käytävä hakemassa uusi piikki. Nyt tänään soittaessani äitiyspolille ja kertoessani polille tilanteeni sain vastaukseksi alkuun vain, että käypä suosituksen mukaan piikit annetaan vasta kun keskenmenot tuolla 8.viikolla tai sen jälkeen. Asiaa luvattiin kuitenkin selvittää huomioiden tuo tausta aiemman raskauden kohdalla. Pelottaa kuitenkin, että tilanne jää niinkuin aiemmin ja saan odotella saavani sen keskenmenon vasta tarpeeksi pitkällä kunnes tilanteeseen puututaan...
 
Varhainen keskenmeno/ kemiallinen, rv 4+3 alkoi vuoto. Jouduin käymään päivystyksessä kun neuvolasta epäili kohdunulkoista hartiapiston takia.. Ei näkynyt mitään ja vuosi sitten itsekseen pois viikossa. :sad001
 
Kiitos mammu. Pahin on ehkä ohi, reilu kaks viikkoa siitä jo on. Silti tuntuu, että jotain on muuttunu ja seuraavasta plussasta en varmaan osaa heti iloita :sad001
 
Takaisin
Top