SEKS - synnytys Seinäjoella

Katoinpa että täälä ei ole tapahtunu mitää piiiiiiiitkiin aikoihin ja itse synnytin tuos 2,5kk sitten Seksissä tytön.

Synnytyksestä jäi suht ok kuva vaikka salit ja osasto oli ihan täynnä porukkaa. Paljon syntyi vapun tienoilla pieniä. 

Ainoo huono mitä mulle jäi mieleen oli, aamu ensimmäisen käynnistyspillerin jälkeen ku jouduin niiin kauan odottamaan kivunlievitystä. Sain klo 6 aamulla käynnistyspillerin puolikkaan ja sit alkoiki tapahtumaan puolen tunnin päästä siitä. joskus puol 8 aikoihin ku mies tuli sairaalaan pyysin soittamaan kelloa että saisin piikin, minkä olin yölläki jo saanu supistuksiin. Jouduin reilu tunnin odottamaan että sain sen! Ja sitte se ei enää edes auttanukaan.. Pari tuntia tuosta nii mentii saliin ku oli paikat auki 3-4cm. Sielä onneksi sain samantien kaasun ja kätilö alkoi tilailemaan anestesialääkäriä paikalle että saan spinaali compin.. Kivut helpotti samantien onneksi. Tytön sydänäänet laski reilu 50 ja koko sali kuhisi porukkaa ja onneksi oli asiantunteva lääkäri vuoros ja pätevä kätilö jotka tiesi mitä tehdä. Sykkeet saatiin normaaliksi ja sain jopa nukutuksi jonkun aikaa siinä. Mutta se että kohdunsuun tilanne katottiin vasta sen jälkee ku spinaalin vaikutus loppui ja sain epiduraalia lisäksi, pisti vähä miettimään.. Olinki ihan täysin auki ja tuli ponnistamisen tarve klo 14 aikoihin. En tiedä olisinko ollu jo aikasemmin auennu koska mulla meni koko alakroppa makarooniksi spinaalista, ei mitää tuntoa navasta alaspäin.. Mutta onneksi siinä vaihees katottiin ja täysin auki olin ja sain ponnistaa. Yhtäkkiä pää oliki pihalla ja tyttöki hetimiten kokonaan että sain sen rinnalle. Ensi-imetystä yritettiin mutta tyttö vaan katteli nii uutta maailmaa ettei alkanu tapahtua mitää, jonku ajan päästä uus yritys ja siihen en enää saanu mitää opastusta! Päästiin osastolle niin sielä oli kiva nuori tyttö vastassa ja kyseli onko kipulääkkeelle tarvetta ym. mutta kukaan ei puhunu imetyksestä koko sairaalassaolo aikana! Ei ohjattu sen enempää mitä sielä salis vaan. Muutenkin, verhon takaa vaan hoitajat kyseli onko kaikki ok, aloin vastailemaan joo joo ku tuntui että aivan oma onnen nojaan lopuksi jätettiin. Toki, epikriisis lukee että reipas ensisynnyttäjä, hoitaa vauvansa itsenäisesti hienosti.  Odotin siinä että olis synnytystä käyty läpi, mutta justii ennen kotiin lähtöä kätilö tuli tietokoneensa kans sinne ja kysyi onko asiasta puhuttu ja nopeasti vaan mentiin kaikki läpi.. :/ Vieruskaveria hyysättiin verhon takana paljon ja opastettiin ym ja lopuksi tosiaan päätin etten mä jaksa neuvoja kysellä, mä teen niinku itte parhaaksi näen. Toki olishan sitä voinu kysellä ym..

Tuosta lisämaidosta, kun on lukenu täältä että ei annettaisi niin helposti. Mutta kyllä mä sain ainaki ku kävin viimeisenä yönä hakemas 20ml maitoa lastenhuoneesta. Kukaan ei pistäny pahakseen ja hyvillä mielin hoitajakin sen antoi ja sanoi että jos tuntuu että tulee uudestaan tarvetta, tuut hakemaan vaan ja olisin voinu jättää tyttöä lastenhuoneeseenki mutta en halunnut. Eivätkä sitäkää sen kummemmin enää kyselty. Nii ja kyllä ne sillon ekana iltanaki sitä kysyi jos haluan rauhassa nukkua mutta halusin olla tyttöni kanssa vaan ja se siitä :) Että ihan positiivista vaikka vähä negatiivistaki :)
 
"kukaan ei puhunu imetyksestä koko sairaalassaolo aikana! Ei ohjattu sen enempää mitä sielä salis vaan."

Oho! Mulla on ihan toisenlainen kokemus. Rupes jo ärsyttään, kun ne hoitajat tarras joka päivä tissiin kiinni ja katto, imeeks vauva kunnolla.
 
Itekki odotin vähä parempaa ohjeistusta tuosta imetyksestä... Mutta ei.. Nyt ku mietin taas tota sairaala aikaa nii tuli mieleen ku vanhempi kätilörouva kysy vähä ennen kotiinlähtöä että onko mulla tieto mitä teen ku maito nousee.. Sanoin että joo on suurinpiirtein vaikka mulla ei ollu hajuakaan! Tuoki johtui ihan siitä, että mitenkä yhtäkkiä noin alettiin kyselemään ku ei sitä ollu aikasemminkaa kysytty.. Tultiin kotia ja google kertoi mitä tehä ja hyvin pärjäsin. Nyt imettäny pian 3kk ja ainuttakaa rintatulehdusta en oo saanu tai mitää muutakaa kipuilua tai mitää. Toki, onhan mulla serkku imetystukiäiti jolta voin kysyä jos tulee tilanne etten tiedä mitä teen..
 
Moi!

Nyt kun tähän aiheeseenkin on tullut muutama kommentti, niin ehkä saisin tähän asiaan vastauksen.
Eli onko kukaan saanut Seinäjoella peräruisketta? Mua ärsytti kun en sitä pyynnöistä huolimatta saanut. Kiva siinä oli sit punnertaa paskaa ja vauvaa yhtäaikaa. Vaikka eihän se kätilöille mitään haittaa, mutta itteäni vaivasi.
 
Ei mulle edes mainittu enkä muistanu kysyäkkää.. Olihan se vähä kiusallista paskoa samalla ku punnaa vauvaa pihalle :D
 
Aivan oksettaa ku luki näitä kokemuksia, tuntuu että imin vaa kaikki negatiiviset asiat itteeni.. itselläni on huonoja kokemuksia tästä sairaalasta monen vuoden ajalta, tosin ei synnäripuolelta, mutta nämä luettuani luulen että en aijo synnyttää seinäjoella :/
A) minulla on selkäydinvamma, joten olen riskisynnyttäjä, ja toimintaperiaatteet synnytyksessäni poikkeavat suuresti normaalista. Seinäjoella ei olla osattu minua hoitaa ja sairauttani ennenkään, vaikka en ole raskaana ollutkaan, minulle ei ole ollut omaa osastoa, henkilökunta ei ole osannut vaivojani hoitaa koska eivät ole saaneet tähän koulutusta, eivät ole uskoneet puheitani, koska eivät tiedä sairaudedestani tai sen kuvasta, lääkitykset ovat olleet väärät tai vajaat jne. Niin en TODELLAKAAN ota riskiä ja mene synnyttämään tuohon sairaalaan. Menen mieluummin tampereelle
 
Mua kans vähän jännittää nimenomaan Seinäjoen sairaala... Houkuttelis toi tampere, TAYS:in kokemukset on pelkästä positiivisia, tosin aivan erilainen osasto, mutta silti. Seinäjoella tuntuu kaikki jotenkin hakristavan. Kun kävin niskaturvotusultrassa, tuli hiukan sellainen olo, että ketään ei kiinnostanut meidän vauva eikä me sen enempää :bored: Kätilö jutteli ihan normisti siinä, mutta ei kyllä yhtään mitään ylimääräistä! Tuli heti olo, että en oo tarpeeks kiinnostava, enkä halunnu olla yhtään kauempaa siellä kun tarvi. Siks jännitän synnytystä, toivottavasti sattuis oikein mukava kätilö, muuta en toivo! :happy:
 
Mä synnytyin helmikuussa2015 Seinäjoella ja oli todella hyvä kokemus. Aamuyöllä alkoi supistukset ja puoli6 aikaan pistin miehen soittamaan synnärille, saatiin lupa tulla. Päästiin vuoron vaihduttua tutkimushuoneesta ja käyriltä saliin. Kertoivat kivunlievityksistä. Koko päivän hommassa oli mukana opiskelija, joka oli todella pätevä ja mukava! Toki "oikeatkin" kätilöt olivat asiallisia ja hoitivat meitä hyvin, oli helppo luottaa, kun itse oli vähän matkustajana tuossa tilanteessa :D Avautumisvaiheessa pojun sydänäänet laskivat, mutta kätilöt olivat rauhallisia ja neuvoivat uusia asentoja. Synnytyksen jälkeen opiskelija ompeli taistelujäljet ja hyvää työtä teki :wink Osastolla saimme onneksi olla 2 yötä yksin omassa huoneessa (tämähän riippuu onko ruuhkaa), apua oli tarjolla ja kyseltiin jatkuvasti tarvitseeko särkylääkettä, miten imetys sujuu, onko kaikki hyvin yms.... Itselleni jäi tosi hyvä mieli synnytyksestä ja Seinäjoen synnytysosastosta :) Ilomielin menen vielä uudestaankin sinne!

Ja oli kivaa kun pääsi tutustumaan etukäteen osastoon :)
 
Täälä yks jolla synnytys edessä sjoella kesäkuun lopussa:nailbiting:
Mua kans jännittää tämä matka jo nyt.... kotoani on 45 min ajomatka sairaalaan.
:bored:
 
Takaisin
Top