Reumaa sairastavat äidit

Hei! Mulla on selkärankareuma. Alkoi aikuisena oireilla. Aluksi monta vuotta si-nivel kipuja/tulehduksia. Selän leposäryt alkoivat kesällä 2013.
2013 loppuvuodesta lähtien oon syöny Salazopyriniä 4tablettia/vrk.
Raskausaikana 2014 olin oireeton ja mahtavassa kunnossa.
3vko synnytyksestä alkoivat taas leposäryt ja myös päivisin kipuilua silloin tällöin. Pahempaa on kuin ennen raskautta sen suhteen.
Pahimpia on si-nivelen kivut (silloin kun niitä on) koska ei ole asentoa makuulla, istuen tai seisten ettei lantio siihen "liittyisi" eli on mahdoton kunnolla lepuuttaa. Sain nyt imetysaikana kortisoni-piikin sinne kun meni siihen kuntoon etten pystyny käveleen. Auttoi parissa päivässä.
Salazopyrinin annostusta en vielä imetysaikana saa nostaa.
 
Hei vaan kaikille! En tiedä onko tämä ketju enää aktiivinen, mutta kaipaisin vertaistukea. Olen menossa reumalääkärille kesäkuussa, viimeisimpien oireiden, eli rannekipujen vuoksi. Erilaisia kipuja ollut jo teini-iästä lähtien, milloin kädet, olkapäät tai Selkä, viime vuosina myös lonkat. Nyt tuo kipu ranteessa vaan ei mennyt ohi. Isoäidillä nivelreuma.

Haluaisin kysyä, näkyikö teillä heti verikokeissa jotain? Multa otettiin lukiossa reumakokeet ja toisessa oli hieman koholla arvo, mutta se kuulemma "ei välttämättä merkinnyt mitään " ja asia jäi sitten sikseen.
 
Minulla on sen tyypin reuma ettei kokeissa näkynyt mitään. Nivelnesteestä polvesta tutkittuna löytyi niin paljon tulehdusta että oli reuma-arvoissa
 
Mulla näkyi kokeissa, mutta kokeet otettiin vasta kun olin oireillut vuosia. Niinku reumapotilailta yleensä...
Reumatologille voit mennä hyvillä mielin. Jokainen tutkitaan laajasti yleensä ja reumadiagnoosin vuoksi ei kannata hermoilla. Mua hoidettiin yli vuosi ennen kuin sain diagnoosin virallisesti.
Auttaa jos kirjaat valmiiksi oireiden alkamisvuosia yms.
 
Kiitos vastauksista ja Antskulle vinkeistä. Olen kuitenkin hyvilläni, että pääsen ihan reumaan erikoistuneelle lääkärille ja vieläpä ihan kunnalliselle. Mulla on nuo kaiken maailman kivut vaivanneet tosiaan vuosia, mutta harva lääkäri ottaa todesta kun on vielä nuori. Lienee tuttua teille.

No, kesäkuussa sitten ollaan viisaampia :)
 
Minä olin 25 kun reuma todettiin. Puoli vuotta oireilua silloin takana, eikä oireet olleet tyypillisiä pienien nivelien oireita vaan vain polvessa (yleensä diagnosoidaan kun vähintään kolme niveltä oireilee). Oikeiden lääkkeiden löytyminen olikin sitten pitkä prosessi
 
Saanko kysyä mihin kaupunkiin meet reumalääkärille? Mä en osaa tosiaan tohon verikoeasiaan vastata kun mulla todettiin reuma melkein 20 vuotta sitten kun olin 2 vuotias enkä tiedä miten se loppujen lopuksi on todettu. Kannattaa tosiaan myös netin kautta tutustua reumaan ja erilaisiin hoitomuotoihin jos sulla se reuma todetaan...toivottavasti saat apua kipuihin:)

Enkä todellakaan tarkoita, että lääkeissä olisi mitään pahaa vaan muuten vain tutustua aiheeseen myös netin kautta...kaikille ei mikään muu tehoa muutakuin lääkkeet ja oikeiden lääkkeiden etsiminen voi olla pitkä prosessi. Mulle vain valkeni netin kautta niin paljon uusia asioita lääkkeistä ja reumasta mitä lääkärit ei mulle ikinä ole kertoneet.
 
Muokattu viimeksi:
Oulussa. Olin tosi yllättynyt että lähimmässä Tk:ssani oli mahdollista päästä reumalääkärille. Menin ihan muissa asioissa käymään ja kysyin infosta sitten, että pitäisikö varata lääkäriaikaa tämän ranteen takia.. Kyseli vähän tarkennusta oireisiin ja kysyi melkein heti, onko reumaa testattu ja onko suvussa. Ei tarvinnut erikseen siis vaatia.

Olen siis 25 niin kuin nimimerkistä voi päätellä, rannekipuja ollut ainakin 18-vuotiaasta, tod näk jo aiemminkin, mutta en muista tarkalleen.
 
Ja siis kiitos ANJUSKAlle :D huoh, väsyneet silmät :) me ollaan tuossa marraskuun mammoissa ilmeisesti :)

Tosiaan, voihan kyse olla muustakin kuin reumasta. Kaikille teille tsemppiä kipujen kanssa. :Heartred
 
Täällä on selvitty raskausaika kokonaan ilman suun kautta otettavia lääkkeitä, jipii! Kolme kortisonipiikkiä on kuitenkin täytynyt käydä ottamassa, mulla on aina oireillut vain polvet, nilkat ja toinen kyynärpää.

Pelottaa aikalailla se, että menee synnytyksen jälkeen niin huonoon kuntoon, ettei pysty lasta hoitamaan. Mulla on myös ollut jo pitkään ongelmia syödä lääkkeitä, kun luin liian tarkkaan mitä ne tekevät, eikä tunnu hyvältä lappaa sellaista omaan kehooni. Gluteenittomuudesta sain hyviä tuloksia muutama vuosi sitten, mutta en ole saanut aikaiseksi kokeilla uudestaan. Taisin kyllä olla samaan aikaan myös ilman maitotuotteita ja punaista lihaa... Kyynärpään tulehdus parani viikossa.

Siskoni, jolla on myös nivelreuma, ja viisi lasta, kertoi huomanneensa että kun välttää sokeria jo loppuraskaudesta, tulevat oireet paljon lievempinä takaisin. Nyt antakaa mulle jostain kilokaupalla itsekuria (ja rahaa erityisruokavalion toteuttamiseen), kiitos! :D
 
Mun kans on pitänyt tota ruokavaliota kokeilla mutta helvata kun en saa mitään aikaseks...mua pelottaa kans se, et jos oireet tulee heti synnytyksen jälkeen takaisin eikä niitä saada lääkkeillä kuriin kun ei olla ennen raskauttakaan saatu ja jos ne tulee pahempana niin en kestä kun nyt ei oo mikään kipeä...täytyy tosiaan kerätä itsekuria jostain ja kokeilla keksiä joku ruokavalio ittelleen mitä olis helppo noudattaa...tosiaan maitotuotteet on se mistä en helpolla luovu..leivästä luovun mielelläni
 
Tsemppiä teille ja toivottavasti ei oireet tule pian takaisin.

Mietin tässä lääkäriaikaa odotellessani, että onkohan sillä merkitystä, jos kivut lievenevät / lakkaavat väliaikaisesti, eli lääkärikäynnillä olisin suht oireeton? Ranne on edelleen kipeä, mutta kuitenkin jo paljon parempi parin viikon takaiseen verrattuna.
 
Lääkitystä ja muutahan tuskin aloitellaan raskauden aikana ellei oireet pahene ja yleensä ne helpottuvat 2/3 lla, paitsi tässä seronegatiivisessa mitä minä sairastan (voi helpottua tai olla helpottumatta).. Mutta kannattaa se aika käyttää jos diagnoosi tulee niin osaavat sitten lääkitä oikein synnytyksen jälkeen. Verikokeet myöskään raskausaikana ei näytä oikein kun ainakin minun reumalääkäri sanoi että raskaus itsessään nostaa esim. tulehdusarvoja
 
Niin siis minä olen synnyttänyt jo puoli vuotta sitten :) ehdottomasti aion ajan käyttää ja tiedän, että jokin täytyy olla vialla, kun näitä erinäisiä nivelkipuja ollut jo vuosia, mutta mietin että voiko kaikki testit näyttää negatiivista siksi että on "suvantovaihe" menossa... Pelkään etten saa mitään apua :sad001
 
Aah, jotenki ajattelin että oot nykyisissä marraskuisissa. Noh yleensähän reuma siis aktivoituu synnytyksen jälkeen. Ja voihan nivelissä olla välillä helpompia kausia varmaan ilmankin lääkitystä. Tää seronegatiivinen reuma ei tosiaan näy testeissä, diagnoosi tehdään muiden kriteerien perusteella. Toivotaan että syy siun oireisiin löytyy
 
Suurin osa labratuloksista tullut, niiden mukaan olen elämäni kunnossa. Hyvähän se on, mutta pelkään etten saa mitään apua kipuihin, perus: ota buranaa, syö monipuolisesti, liiku, käy hierojalla. Nuo vaan ei ole juurikaan auttanut koskaan. Lääkärille soittoaika parin viikon päästä... Oli ihan mukava lääkäri, mutta ei tosiaan edes buranareseptiä kirjoittanut! Epäili jännetupin tulehdusta ranteessa. Huoh. Oon tuomittu elämään kipujen kanssa ilman mitään helpotusta! :sad001
 
Kyllä pitää vaatimalla vaatia kunnon hoitoa. Ihan vaan suoraan intät vastaan lääkärille! Kyse on sun elämästä, jaksamisesta ja siten koko sun perheen hyvinvoinnista.
 
Kyllä aion vaatia ainakin sitä buranareseptiä ja lähetettä fysioterapeutille, jos ei muuta ole tarjolla. Ranne on alkanut alkanut taas rusahdella kipeästi eri asennoissa tai nostaessa. Ei ole normaalia mielestäni. Hirvittää töihin paluu, että miten kroppa kestää. Noh, ei nyt kannata liikaa miettiä... Kiitti tsempeistä Anjuska! :)
 
Juu eli verikokeista kun ei mitään löytynyt niin mitään ei tehdä. Sanoi vaan että tule uudestaan jos vointi huononee. Ei edes vahvempaa kipulääkettä, koska imetän. Itku tuli.
 
Takaisin
Top