Päiväkotiin tutustuminen

Uusperhesatu

Uusperhesatu

Asioista perillä oleva
Kun lapsi on aloittanut päivähoidon, oletteko käyneet useamman kerran tutustumassa hoitopaikkaan yhdessä lapsen kanssa? Jos olette olleet siellä paljonkin lapsen mukana alussa, niin miten siihen on suhtauduttu henkilökunnan taholta?

Meillä on keskimmäinen aloittamassa osapäivähoidon tammikuussa. Esikoisen aloittaessa hoitouraansa kävin hänen mukanaan päiväkodissa pari kertaa, mutta hän on niin sosiaalinen ja rohkea tapaus, ettei enempi tutustuminen ollut tarpeen. Tämä toinen lapsi on kuitenkin ihan eri tyyppinen siinä mielessä, että hän lämpenee paljon hitaammin uusille ihmisille ja on nyt himpun vaille 3-vuotiaanakin vielä ihan eri tavalla minussa kiinni. Myös tunteidenhallinta on hänelle paljon haastavampaa kuin esikoiselleni on ollut.

Mietin nyt vain, että miten päiväkodin henkilökunta mahtaa suhtautua siihen, jos luuhaan siellä lapsen mukana alkuun enemmänkin. Mukana olisi sitten myös tuolloin vajaa 1,5-vuotias kuopus (jonka kotihoitoa jatkan samalla, kun teen töitä kotoa käsin).

Kuulen siis mieluusti kokemuksia, jos olette olleet lapsen mukana uudessa hoitopaikassa enemmänkin alkuun - ja vielä parempi, jos mukananne päiväkodin arkea häiriköimässä on ollut pikkusisarus. :D
 
Meidän lapsen päiväkodissa on ns. tutustumisaika aina klo 9-11. Sillä välillä saa siis käydä lapsen kanssa tutustumassa niin monta kertaa kuin tuntuu tarpeelliselta. Me taidettiin käydä kolmena päivänä ennen kun varsinainen hoito oli edes alkanut. Meidänkin poika on ujo, mutta se kolme kertaa riitti hänelle. Toisaalta hän täytti jo neljä vähän päiväkodissa aloituksen jälkeen ja on minusta viimeisen puolen vuoden sisään tullut paljon rohkeammaksi vieraiden suhteen ja alkanut kaipaamaan samanikäisten lasten seuraa.
 
Meillä käytiin kerran tutustumassa kesäkuussa, kun tehtiin alkuvasu ja sopimukset. Lapset aloittivat elokuussa hoidossa ja olivat ensimmäisenä päivänä vain muutaman tunnin, josta olivat kovin närkästyneitä, eivätkä olisi halunneet lähteä kotiin. Seuraavasta päivästä olivat sitten suoraan sen reilun kuusi tuntia, mitä ovat kolmena päivänä viikossa. Meillä ei ole koskaan ollut ongelmia mihinkään hoitoon jättämisessä, joten päiväkotikin meni näin helposti. Ehkä olisi enemmän tutustuttu, jos olisivat suoraan kotoa aloittaneet täydellä tuntimäärällä. Nyt olen itse nuorimman kanssa edelleen kotona. Lisäksi isommilla oli kerhoa vuosi jo takana, joten olivat siellä päässeet harjoittelemaan erossa oloa vanhemmista. Kaksosten etu on siinä, että maailman tärkein ihminen kulkee usein mukana aivan kaikkialle.. :)
 
Meillä lapset tais alottaa hoidon 3,5v ja 1v2kk iässä samassa päiväkodissa samassa ryhmässä. Hoitopaikan järjestyttyä ehdittiin käydä kahtena-kolmena päivänä siellä tutustumassa. Tuo nuorempi kun oli vielä aika arka niin oli ihan hyvä käydä tutustuu etukäteen sen kans. Esikoinen taas on se reippaampi tyyppi jonka ois voinu vaan ovelta vilkuttaen jättää sinne heti leikkimään.
 
Me käytiin vissiin yhden kerran esikoisen kanssa tutustumassa koska saatiin hoitopaikka niin myöhään. Mut ei me tokankaan kans käyty kun pari kertaa ja sit pari ekaa päivää olivat vähän lyhyempiä. Tuossakin sattui joulupäivystys väliin niin ei jäänyt edes monta päivää, kun pystyi käydä.
 
Meillä tutustuttiin ihan lapsen omalla tahdilla. Aluksi olimme päiväkodissa vain pari tuntia aamulla, minä istuin eteisessä lukemassa kirjaa ja lapsi osallistui toimintaan ja sai käydä moikkaamassa minua aina kun teki mieli, mutta minulla ei ollut lupa poistua eteisestä. Sitten kun tätä oli tehty kolme päivää, loppuviikosta menin asioille tuoksi ajaksi. Sitten tehtiin niin, että tulin takaisin sen parin tunnin jälkeen ja oltiin ryhmän kanssa vielä ulkona leikkimässä ja sitten sisällä lounaalla. Seuraavan viikon lopulla olin koko aamupäivän poissa. Sitten oltiin näin pari viikkoa, kunnes ensimmäisen kerran kokeiltiin lapsen jääntiä päiväunille. Siitä ei tullut mitään, joten mentiin puolipäiväisenä vielä toisetkin pari viikkoa. Sitten lapsi oli jo valmis jäämään päiväunillekin.

Meillä oli onneksi helppoa, koska en ollut vielä tuossa vaiheessa töissä, joten lapsi sai tutustua päivähoitoon omaa tahtiaan, eikä ollut pakko laittaa heti kokopäiväiseksi. Odotimme päivähoitopaikkaa 9 kk, koska halusimme juuri tuohon päiväkotiin, joten siinäkin mielessä oli ihan hyvä, ettei vielä silloin ollut töitä. Aika äkkiä tuon jälkeen entinen esimies tuli hakemaan kotoa uuteen yritykseen töihin. :grin
 
Me ollaan nyt aloitettu tutustuminen päiväkotiin. Eilen oli eka tutustumiskerta ja tänään sitten toinen. Eilen oltiin paikalla pari tuntia ja tänään kolme. Periaatteessa on mennyt ihan hyvin, mutta lapsi on tosi tiiviisti lähelläni eikä oikein osallistu pk:n toimintaan. Tänään siellä oli jumppaa salissa, ja lapsi ei halunnut ottaa osaa mihinkään leikkeihin. Vasta aivan lopuksi leikki pallolla hetken. Aamupiirissä ei suostunut istumaan paikoillaan kuuntelemassa muiden lasten tavoin, vaan haahuili ympäriinsä ja leikki autoilla.

Toki voi olla, että tämä muuttuu sitten, kun en enää ole paikalla, mutta jotenkin stressaan nyt kovasti sitä että mitä tästä tulee. Ryhmä on iso ja oma lapseni on pienin siellä. Joihinkin lapsiin on ikäeroa varmaan melkein pari vuotta, mutta joukossa on myös pari-kolme sellaista, jotka ovat vain jokusen kuukauden omaani vanhempia. Tuntuu vain, että hän on tosi pieni eikä oikein pysy mukana toiminnassa. Tänäänkin aamupiirissä oli jotain arvoituksia, joita juuri 3 vuotta täyttänyt ei kyllä ymmärtänyt alkuunkaan. Olisin toivonut että paikka olisi löytynyt perhepäivähoitajalta, mutta täällä meidän alueella ei ole ainuttakaan sellaista paikkaa vapaana.

No, ehkäpä tämä on vain tällaista äidin huolta. Voi olla että kaikki menee hyvin alun jälkeen.
 
Kokeile tuota mitä meillä, eli minä istuin eteisessä, josta ei näy mitä ryhmä tekee ja päinvastoin. Meillä lapsi ei malttanut jäädä eteiseen istumaan kun kuuli muiden lasten äänet, kävi vain välillä hakemassa turvaa ja juoksi sitten takaisin. Jos olisin ollut jossain, josta ryhmä näkyy, olisi lapsi taatusti roikkunut kainalossani/sylissä, ja katsellut ryhmää sieltä.
 
Suski75 sanoi:
Kokeile tuota mitä meillä, eli minä istuin eteisessä, josta ei näy mitä ryhmä tekee ja päinvastoin. Meillä lapsi ei malttanut jäädä eteiseen istumaan kun kuuli muiden lasten äänet, kävi vain välillä hakemassa turvaa ja juoksi sitten takaisin. Jos olisin ollut jossain, josta ryhmä näkyy, olisi lapsi taatusti roikkunut kainalossani/sylissä, ja katsellut ryhmää sieltä.
Click to expand...

Huomenna voisin kokeillakin. Eilen ja tänään kuopus oli mukana, ja hän ei olisi viihtynyt eteisessä määräänsä enempää, mutta huomenna saan hänelle hoitajan. Voisin ottaa läppärin mukaan ja tehdä samalla töitä. :)
 
Meillä kävi niin että kun esikoinen aloitti päiväkodissa 13kk iässä niin kävi tutustumassa kerran niin että me vanhemmat oltiin mukana ja sitten toisena päivänä vietti siellä pari tuntia ilman meitä. Ja tietysti tuli heti kipeäksi eikä ehditty enää tutustumisia järjestää. Kun hän oli parantunut niin mulla alkoi työt ja lapsella päiväkotiura. Onneksi on rempseä ja sosiaalinen poika. Ensimmäisen viikon verran itki hetken mun perään mutta sitten oli kuin kala vedessä siellä. Nykyään päiväkoti onkin pojan mielestä maailman paras paikka jonne lähtee aina mielellään :joyful:
Tyttö näillä näkymin aloittaa päiväkotiuransa heinäkuussa. Saa nähdä miten se sitten sujuu :smug:
 
Onko teillä lapset olleet minkä verran hoidossa esim. isovanhemmilla, ennen päiväkodin aloitusta? Mietin, että kuinka hoidon aloitus onnistuu, jos lapsi ollut käytännössä kokonaan kotona ja harvoin kenenkään muun kanssa..
 
Kanttarelli sanoi:
Onko teillä lapset olleet minkä verran hoidossa esim. isovanhemmilla, ennen päiväkodin aloitusta? Mietin, että kuinka hoidon aloitus onnistuu, jos lapsi ollut käytännössä kokonaan kotona ja harvoin kenenkään muun kanssa..
Click to expand...
Meillä lapsi ei ollut ollut juurikaan hoidossa ennen päiväkodin alkua, mutta hyvin se meni, muiden lasten seura ja esimerkki veti puoleensa.
 
Kanttarelli sanoi:
Onko teillä lapset olleet minkä verran hoidossa esim. isovanhemmilla, ennen päiväkodin aloitusta? Mietin, että kuinka hoidon aloitus onnistuu, jos lapsi ollut käytännössä kokonaan kotona ja harvoin kenenkään muun kanssa..
Click to expand...

Meillä lapset ovat olleet jonkin verran isovanhemmilla hoidossa. Mutta mummila onkin kuin toinen koti ja sijaitseekin naapurissamme. Muuten ollaan nähty aina välillä kavereiden lapsia, mutta ei mitenkään jatkuvasti.

Eiköhän kaikki sopeudu hoitoon, ennemmin tai myöhemmin. On varmaan enemmänkin lapsikohtaista, miten kauan siinä menee. Esikoiseni solahti päiväkotiarkeen todella helposti, mutta hän onkin aina ollut sosiaalisesti rohkea. Tämä keskimmäinen on siinä mielessä aivan erilainen, ja siksi varmaan totuttelu viekin aikansa.
 
mä katsoisin myös sitä että ottavatko hoitajat lapsia syliin, istuvatko alas heidän kanssa, mihin asioihin hoitajat puuttuvat yms ja yrittävätkö osallistuttaa lapsia mukaan leikkeihin jne. minulee oli etenkin tärkeä aluksi se että ne pienimmät saivat olla sylissä. Ja se, halasivatko lapset aikuisia.

Mutta lasten luonteesta todellakin riipuu miten sopeutuu päiväkotiin (tai muuhun vastaavaan). Mutta jos paikka vaikuttaa omasta mielestä hyvältä, silloin on itsellä helpompi jättää lapsi hoitoon :)
 
Kolmas tutustumispäivä juuri takana, ja mulla on nyt paljon parempi mieli. En jäänyt eteiseen (koska siellä ei ole mitään järkevää istumapaikkaa), mutta lapsi meni ryhmän mukana ulos niin että jäin itse sisään ja myös syömään meni ilman minua. Ja heti meni paremmin. :rolleyes: Ruokailun jälkeen hän jopa meni oma-aloitteisesti seuraamaan lauluhetkeä, meni siis ryhmän mukana eri huoneeseen kuin missä olin. Selvästi ns. ryhmäytymistä helpottaa, kun olen vähän etäämmällä. Kiitos Suski rohkaisusta tähän. :)

Tapasin myös ekaa kertaa ryhmän lto:n, joka vaikutti tosi pätevältä ja mukavalta. Huomenna mulla on hänen kanssaan alkukeskustelu, jota odotan mielenkiinnolla.
 
Nyt se lapsukainen jäi sinne ekaa kertaa ihan itsekseen. Aamulla menin vielä mukaan, mutta tuntui, että läsnäoloni vain pahensi asioita, sillä lapsi protestoi kaikkea äänekkäästi heti kun olin läsnä. Päätin sitten, että hän saa olla siellä loput 4 h itsekseen ja katsotaan, miten se sujuu. Olinhan jo koko viime viikon mukana. Vähän kyllä nyt jännittää, etenkin, kun hän jäi nyt myös lepohetkelle (viime viikolla olimme pk:lla vain aamupäivisin). Mutta tunnen lapseni ja tiedän, että lepohetkestä ei olisi tullut mitään, jos minä olisin ollut paikalla vielä juuri ennen sitä. Parin tunnin päästä haen hänet, sitten kuulen, onko päivä ollut yhtä kaaosta. :bored:
 
Meillä on nyt mennyt kaksi aamua niin että lapsi ei ole jäänyt itkemään päiväkotiin vietäessä. :) Eiliseen asti hän tarrasi minuun kiinni ja huusi lähtiessäni, mutta eilen ei edes pyytänyt syliin, otti vain kädestä ja sitten siellä ryhmän tiloissa lähti leikkimään. Tänään sama juttu, paitsi että meni halaamaan yhtä hoitajaa. :) Ja hakiessani häntä sanoivat, että hän on nyt niin kuin olisi aina ollut päiväkodissa. Ihan superhelpottavaa! :)
 
Bella Swan sanoi:
Onpa kiva kuulla Satu teidän edistymisestä :) meillä kanssa päiväkotitaival alkaa nyt keväällä.
Click to expand...

Joo, tämä on loppujen lopuksi mennyt paljon helpommin kuin mitä pelkäsin ja kuin miltä aluksi näytti. En olisi uskonut että meidän vastarannan kiiski tottuu ja sopeutuu näinkin nopeasti. :D Toivottavasti teilläkin menee hyvin.
 
Takaisin
Top