9 asiaa, joita inhosit lapsena – ja rakastat aikuisena

Hanna

Näppärä viestien naputtelija
Kirjoitin tänään oheisen artikkelin.

Mitä tuumaatte, pitääkö paikkansa? :wink Mikä näistä on teidän lapsille se vaikein pala?


1. Päiväunet

Lapsena: Inhoat ajatustakin päiväunista. Hulivilihommat eivät millään ota loppuakseen, vaikka ilman päviäunia meno illalla on aivan päätöntä.

Aikuisena: Haaveilet pienistä päikkäreistä päivittäin. Pystyt toteuttamaan unelmasi ehkä kolmesti vuodessa.

2. Hiljaa oleminen
Lapsena: Sula mahdottomuus. Ajatukset, laulut, mainoshokemat tai täysin merkityksettömät tavuyhdistelmät tulvivat sinulle ehtymättömänä Tonavana, jonka haluat jakaa kaikkien läsnäolijoiden – tai vähintään äidin – kanssa 24/7.

Aikuisena: Kunpa ihmiset lopettaisivat puhumisen. Kunpa kukaan ei kysyisi sinulta mitään. Nautit siitä, jos edes joskus saat olla tunninkin hiljaa ilman, että sinun täytyy samanaikaisesti nukkua.

3. Matkustaminen

Lapsena: Siirtymät paikasta toiseen ovat tuskastuttavinta, mitä tiedät. Teet tämän tiettäväksi marisemalla, kiukuttelemalla, pärähtämällä suoraan huutoon. Aivan sama onko menopelinä auto, bussi, juna, lentokone vai sukellusvene, matkanteko ei kiinnosta viittä minuuttia kauempaa.

Aikuisena: Uusia maisemia! Mukavia asioita, joita tehdä perillä! Ja jos matkustat ilman lapsia: OMAA LAATUAIKAA!!! Uppoudut kirjaan, sometat kerrankin rauhassa tai otat ne kauankaivatut päiväunet (ei ratissa). Saatat myös vain olla hiljaa.

4. Peseytyminen
Lapsena: Haraat vastaan ja pillahdat jopa itkuun, kun sinua vaaditaan pesemään kädet. Yrität selviytyä toiminnasta niin ylimalkaisesti kuin mahdollista. Suihkussa käyminen on yhtä huolestuttavaa toimintaa – ja hiuksiahan ei sitten ainakaan saa kastella! Huom: Kylpeminen on poikkeus tästä säännöstä.

Aikuisena: Tunnet käsiesi lähmäisyyden jo kolme askelta ennen kotiovea. Toivot, ettei kaaos räjähdä eteisessä, sillä sinun on PAKKO päästä käsipesulle ennen mihinkään koskemista. Suihkussa käyminen vastaa jo terapiaa, ah mikä nautinto. Suhtautumisesi kylpyyn ei ole muuttunut mihinkään, se se vasta luksusta onkin!

5. Vaatteiden ostaminen
Lapsena: Hermosi menevät viimeistään kolmannen sovitettavan vaatekappaleen kohdalla. Ratkaiset ongelman tunkemalla kämmenet kainaloihisi leuan rintaan. Lopulta vaatteet päädytään ostamaan (taas) niskalapun kokomerkinnän perusteella.

Aikuisena: Oih, kunnon shoppailureissu! Tai kun netistä tilattu ostos viimein saapuu, ja pääset hypistelemään ja sovittamaan sitä antaumuksella. Onnentunnetta himmentää ainoastaan se, että joudut maksamaan ostoksesi itse. Etkä myöskään tunnu koskaan ehtivän shoppailureissulle, ihme juttu?

6. Pienet ja pehmeät paketit
Lapsena: Paketin hyvyyden määrittelee kaksi tekijää: koko ja kovuus. Isot ja kovat paketit sisältävät yleensä ne räheimmät lelut. Ne, joissa on väriä, valoa ja liikettä! Pienet ja pehmeät paketit sisältävät yleensä jotain ”tarpeellista!

Aikuisena: Pienissä paketeissa saattaa lymyillä arvokas lahja, pehmeissä puolestaan ensi vuoden suosikkivaatteesi (koska et ole ehtinyt vaateostoksille).

7. Mausteet
Lapsena: Jo pippurin lisääminen on yleensä enemmän uhka kuin mahdollisuus, ja raja menee viimeistään paprikassa. Haluat ruokasi tuttuina ja turvallisina, kiitos ei eksoottisten keittiöiden tarjonnalle.

Aikuisena: Koko ravintolaan menemisen pointti on syödä jotain, mitä itse ei osaisi valmistaa. Noutokiinalaista arkea helpottamaan, sushia tyttöjen iltaan, kokeilevaa ranskalaista kulinarismia tasokkaaseen parisuhdepäivälliseen…ja reissussa parasta on juurikin maistella paikallista ruokaa!

8. Siivoaminen
Lapsena: Murjotat, kun sinua pyydetään siivoamaan leikkiesi jäljet. Et ymmärrä, miksi olohuoneen lattiaa ei voi kylvää täyteen pientä ja terävää tilpehööriä. Jos sinua pyydetään siivoamaan jonkun toisen levittämiä leluja, protestoit kovaan ääneen.

Aikuisena: Kaikki meistä eivät rakasta siivoamista, mutta ainakin rakastamme sitä, miltä puhdas koti näyttää. Tyhjät pöydät, asetellut sohvatyynyt, tahmasta ja pölystä vapaat tasot. Tunnet outoa tyydytystä, kun viimein saat Sen Katastrofikaapin järjestettyä. Olisipa tälle joskus kunnolla aikaa!

9. Odottaminen
Lapsena: Mahdotonta. Suuri osa matkasta lapsuudesta aikuisuuteen perustuu itse asiassa asioiden odottamisen (ja pettymysten) sietämisen opetteluun.

Aikuisena: Huijasimme! Inhoat tätä useimmiten edelleen. Mutta toisaalta, elämän parhaita asioita joutuu joskus odottamaan kuukausikaupalla – kuten vaikkapa lapsia. Siihen muodostuu oma viehätyksensä – voisi sitä tavallaan jopa rakastamiseksi kutsua.
 
Allekirjoitan muuten, mutta inhoan edelleen vaatteiden shoppailua ja varsinkin pukukopissa sovittamista ja lapseni pitää paprikasta, mausteisesta ruuasta ja no, melkein kaikesta ja maistaa aina reippaana uusia ruokia. :)
 
Lisäisin listaan syömisen. Lapsille se tuntuu usein olevan pakollinen paha, joka aiheuttaa nirsoilua, vastustusta (ainakin jos kutsu syömään tulee kesken leikkien) ja pelleilyä ruokapöydässä. Aikuisena taas syöminen - etenkin RAUHASSA syöminen - on elämän suurimpia iloja. Ei ole minkäänlaista tarvetta paukuttaa haarukalla pöytää tai irvistellä vastapäätä istuvalle.
 
Hiljaa oleminen on meidän katraalle varmaan se vaikein noista. Eli toisin sanoen täysin totaalisen mahdotonta. :D Itse taas haaveilen vuorokaudesta yksin jossain hotellissa, jossa ei tarvitsisi puhua kellekään. :Heartred
 
Mä myöskin allekirjoitan aloituksen paitsi shoppailun osalta... ei oo mun juttu:wink ja odottaminen tai jonottaminen... Voih tylsyys!
Mukulat ei todellakaan osaa olla hiljaa, edes unissaan:p
Päikkärit ovat lopettaneet 1,5-2v tienoolla ja Voih kun pääsisi edes 15 min selälleen... ei tapahdu!
Suihkussa kyllä meillä tykätään käydä ja syövät kyllä kaiken minkä naaman eteen kannan mutta eka pitää tietenkin tiedustella nenää nirpistäen, olenko syönyt tätä ennen:/
Siivoomaan on kyllä terapeuttista, harmi vaan että siisteys pysyy yllä sen minuutin...
Joulun paras lahja tulee pehmeässä paketissa... pitkät, polviin asti ulottuvat, äidin tekemät villasukat:D ne jalassa on hyvä käpertyä sohvan nurkkaan mussuttamaan konvehteja ja fiilistellä kynttilän/takan loisteessa :)
Rauhassa syöminen olis kyllä ihan jees! Samoin olis vessa rauha:D
 
Luin tuota listaa ja tulin siihen tulokseen, että olen kaikista noista samaa mieltä kuin lapsenakin. :grin Kykenen kyllä pakottamaan itseni siivoamaan ja menemään ajoissa nukkumaan, mutta en niistä edelleenkään pidä.

Lapsena en tykännyt perunalaatikosta, nykyään kyllä, ja lapsena tykkäsin mustikoista, nykyään en. Muuta en keksi.
 
Pakko vielä lisätä että se olen minä, joka meillä on joskus nirso. :rolleyes: No on kyllä mieskin. Lapsi syö mitä vaan, vanhemmat on valikoivampia. Tosin olen kuitenkin vähemmän nirso kuin olin lapsena.
 
Itellä ehdottomasti kaurapuuro ja muutkin puurot :D Oon oppinu syömään puuroja vasta nyt aikuisiällä enkä enää tiiä mitä ihmettä söisin aamusin jossen jotain puuroa! Onneks lapsikin ainakin vielä syö aamupuuronsa hyvällä ruokahalulla :)
 
Mä luulen et siivoominen sujui vähemmällä tsemppaamisella lapsena ja shoppailu ei oo mun juttu vieläkään, muutoin lista kuulostaa oikein osuvalta :grin
 
Takaisin
Top