Pelot ja huolet

Joo pahoinvointi haittaa seksielämää ja väsymys. Halut meni hetkeksi mutta nyt kun olo on parempi niin ne heräsi taas
 
Mulla katoaa halut aika huolella raskauden aikana. Tosi ärsyttävää, kun tietysti siinä yritysvaiheessa hormonit hyrrää ja seksiä tekee mieli, ja sitten yhtäkkiä ei enää teekään.

Mulla hävis kans himot samantien kun sitä ennen sitä oli usein. Mies ei oo valittanu ku ymmärtää kyllä ettei huonovointisena toinen kykene. Eiköhän se tästä ku loppuu pahoinvointi.
 
Täällä jäi pelot kun ivf alkuinen niin seurattiin hcg arvon nousua, kun oli niin matala. Arvo lähti tuplaamaan hyvin mutta pysyi viitearvon aivan alarajalla. Ar ultrassa tänään syke löytyi mutta pelko on edelleen että kesken menee alhaisen hcg arvon takia. Tieto lisää tuskaa..
 
Brave toivottavasti kaikki menee hyvin! :Heartred Ymmärrän pelkosi, sillä mulla samoja pelkoja. Mulla ei kylläkään hoitoja takana, mutta yksi keskeytynyt keskenmeno. Mulla ei silloin näkynyt raskaus ekaan viikkoon ollenkaan raskaustestissä, viikon myöhemmin näytti 1-2viikkoa, vaikka olisi pitänyt olla jo 2-3viikkoa. Ar-ultrassa näkyi syke, mutta silti meni kesken paria viikkoa myöhemmin. Nyt tässä raskaudessa testi näytti negaa kp27 ja viikot 2-3 kp36. Periaatteessa +3 viikkoa olisi voinut jo näkyä. Vielä pitää 5-6 viikkoa kärvistellä ennen kuin edes tietää onko siellä mitään vai ei :sad001
 
Mä otin puheeksi synnytyspelon nyt neuvolassa ja sanottiin, että saan sektion jos haluan. Ketään ei pakoteta synnyttämään. Toki ainahan jotain voi sattua. Mutta se helpotti mun pelkoa toistaiseksi. Mua on alkanut pelottaa seuraava npultra vajaan 3 viikon päästä. Pelkään että poikkeavuuksia havaitaan. Jotenkin ikävä tunne mutta niihän mulla on ollut koko ajan :sad010
Empu, anteeksi huonomuistisuuteni, onko tää sun eka vai onko sulla lapsia ennestään? Osaatko sanoa, mikä synnytyspelon aiheuttaa? Mä jännitin ja pelkäsin synnytystä esikoista odottaessa aika paljon, mut jotenkin kummasti se rauha laskeutui mitä lähemmäs laskettu aika tuli. Ihan kuin kroppa olisi rauhoitellut mua, että älä huoli mä tiedän miten tää tehdään. Lopulta synnytys meni tosi hyvin (toki ihan ongelmitta ei selvitty mekään). Tietysti mahdolliset aiemmat huonot kokemukset vaikuttaa siihen, miltä tuleva synnytys tuntuu, ja on mahtavaa että neuvoloissa ja muualla pelot otetaan vakavasti.
 
Terkku2, tämä on ensimmäinen. Jotenkin tuossa jännittää se, että menetän tilanteessa kontrollin, panikoin, hyperventiloin. Pelottaa että kaikki menee pahimmalla mahdollisella tavalla pieleen, lapsi vammautuu koska en osaa olla tilanteessa jossa en saa happea kun itsekin olen tukehtumaisillani. Paniikkikohtaukset ovat muutenkin tuttuja siis. Onneksi ottivat pelon tosissaan neuvolassa, pääsen myöhemmin pelkopolille ja sitten saan tehdä päätökseni haluanko synnyttää vai sektion. Onneksi on aikaa pohtia asioita :)
 
Empu mulla oli esikoisen kanssa sama, tooosi paha synnytyspelko ja kävin pelkopolilla tosi monta kertaa ja pelko alko hellittää ja alakautta synnytin ja kaikki meni ok. Sulla on onneksi aikaa käsitellä sitä asiaa ja valmistautua siihen ja apua saat sen kanssa :) ja onneksi ei pakko ole alakautta synnyttää jos siltä tuntuu :)
 
Terkku2, tämä on ensimmäinen. Jotenkin tuossa jännittää se, että menetän tilanteessa kontrollin, panikoin, hyperventiloin. Pelottaa että kaikki menee pahimmalla mahdollisella tavalla pieleen, lapsi vammautuu koska en osaa olla tilanteessa jossa en saa happea kun itsekin olen tukehtumaisillani. Paniikkikohtaukset ovat muutenkin tuttuja siis. Onneksi ottivat pelon tosissaan neuvolassa, pääsen myöhemmin pelkopolille ja sitten saan tehdä päätökseni haluanko synnyttää vai sektion. Onneksi on aikaa pohtia asioita :)

Kannattaa myös laittaa synnytystoiveisiin (jos alakautta päädyt synnyttämään) että toivot, että tuo huomioidaan. Meillä oli sellainen tilanne, että syystä tai toisesta vauva ei saanut kunnolla happea synnytyksen aikana (joku painoi jossain napanuoraa tms) ja sain sitten maskin kautta lisähappea ja se auttoi vauvaakin. Mitään seurauksia tuolla ei vauvalle tai mulle ollut, vauvan tilaa seurattiin tarkasti ja loppusynnytys meni hyvin.
 
Itse olen käynyt molemmat lapset pelkopolilla ja menen taas, pelkään kanssa että synnytyksessä tapahtuu jotain, mummun esikoinen kuoli synnytyksessä. Tiedetään, ajat oli eri, mutta silti jäi pelko. Esikoisen synnytys oli rankka, 5pv käynnistelyä, kesto 19h, imukupilla lopulta tuli 65min ponnistuksen jälkeen. Sydänäänet katosivat vähän väliä ja sektiovalmius oli koko ajan. Onneksi lopulta kaikki meni hyvin ja kummallekkaan ei tullut mitään.
 
Mä otin puheeksi synnytyspelon nyt neuvolassa ja sanottiin, että saan sektion jos haluan. Ketään ei pakoteta synnyttämään. Toki ainahan jotain voi sattua. Mutta se helpotti mun pelkoa toistaiseksi. Mua on alkanut pelottaa seuraava npultra vajaan 3 viikon päästä. Pelkään että poikkeavuuksia havaitaan. Jotenkin ikävä tunne mutta niihän mulla on ollut koko ajan :sad010

Mä olen kaksi lasta pelkoperustein saanut sektiolla maailmaan ja kolmas tulossa myös.
Kuuntele vain ja ainoastaan itseäs!
Onneksi tosiaan Suomessa ei ketään pakoteta alateitse synnyttämään. Muuten mulla ei olisi näitä lapsia..
Sektiosta usein tehdään mörkö, tai varsinkin ne jotka eivät ole kokenut sektiota, kauhistelevat sitä.
Mä olen itse sitä mieltä että sektio on turvallisempi tapa saattaa lapsi maailmaan, niin äidille kuin lapsellekin.
Pelkopolilla käynti varmasti auttaa suakin ja toivon että pääset keskustelemaan ihmisten kanssa, jotka kuuntelee SUN ajatuksia ja toiveita. Eikä koita tuputtaa alatiesynnytystä (varsin yleistä). Sinä päätät, ei muut :Heartred
 
En taaskaan osaa luottaa siihen, että kaikki olisi hyvin. Ajattelin perjantaina poikien neuvolassa kysyä, voisiko terkka ultrata. Ahdistavaa kun vain murehtii.
 
Näin unta, että join ja poltin, vaikka olin raskaana. En edes polta, enkä juurikaan ikinä juo mitään. Mut kamala uni :sad001
 
Mä pelkään nyt et vauva on nt-ultras turvoksissa joka puolelta, kun se oli niin paljo viikossa kasvanut. Aina joku.
 
Bellamama, sama pelko, kun vauva oli viime kerralla hieman isompi kun laskujen mukaan pitäisi.
 
Muokattu viimeksi:
Empu mä en mittoja ole saanut, koska neuvolan ultra on niin vanha. En edes tarkkaa kuvaa sikiöstä ole saanut. Sekin tässä jännittää. Vielä 12 päivää nt-ultraan...
 
Ja dopplerilla ei kuulu sydänäänet, kerran saanut kuulumaan 9+1, en sen jälkeen. Miksi ihmisen pitää stressata näin.
 
BellaMama, on varmasti tosi stressaavaa! Vauvan kasvu kuitenkin on tosi nopeaa, meillä 6 pv oli väliä ultrassa ja oli puolet isompi!!

Toivottavasti löydät sykkeen pian uudestaan niin saat sen suhteen olla huoleti.
 
Mä oon alkanut nähdä ihan hirveitä unia. En normaalisti edes yleensä näe unta, tai ainakaan muista siitä mitään. Mua ei varsinaisesti pelota tällä hetkellä mikään, mutta nyt kun oon nähnyt unta keskenmenosta ja autokolareista sun muista niin aina aamulla herättyäni on hetken aivan kamala olo, kun unet tuntuvat kovin todellisilta ja pelottaa vauvan puolesta :sad001
 
Takaisin
Top