Raskaus ja työt

Hempuliini

Hempuliini

Sanaisen arkkunsa ammentaja
Ajattelin alottaa tälläsen aiheen. Suurinosa varmaan on töissä raskausaikana. Mul loppuu ens viikol äippäloma esikoisesta ja alotan iipassa työt osa-aikasena ja hoidan vauvaa aamun kotona ja mies tulee sit iltapäivästä ennen mun töitä. Mua nyt vähän jännittää! On ihan uus työpaikka ja määräaikanen, jonka joudun lopettaa sit raskauden takia myös kesken. Nyt vielä tuli vähän mutkia matkaan et johtaja ei ollu infonnu mun työkavereita siitä millasii vuoroi voin tehdä, mutta nyt se sit selvis onneks vaik hyvin hämmentynyt oli. Jos tää kaveri olis ilmottanu vähän aikasemmin tulostaan olisin voinu jäädä vaan kotiin. Mut tehty mikä tehty. Oon ilonen et pääsen töihin vähän pois kotoa ennen kun tämä toinen napero tulee. Mut pelottaa tämä et millasen kuvan ne musta saa. Mut mun mielestä se et esitin vaatimukseni tarkkaa johtajalle haastiksessa et millä välil töitä voin tehdä ja hän halus silti mut töihin. Niin en sit tykkää siitä jos mua aletaan heti siks kattoo kieroon. :sad001 Sekä tietenki oma jaksaminen pelottaa/huolettaa, kun esikoisen raskaudessa kärsin puolesta välistä kovista supistuksista. Sillon olin jo kotona, mutta nolottaa sit heti olla saikullakin yms. Ehkä nää nyt sit järjestyy. Oon vaan aina niin kova panikoimaan.
 
Muokattu viimeksi:
Mulla alotti lapset just elokuussa päiväkodin ja just alottamisen jälkeen plussasi, tein testinkin puoli vitsillä kun tosiaan pillereitä söin, no onneks tein :D mutta nyt vaikeampaa saada töitä kun alani on vähän sellasta mitä ei oikein raskausaikana voi pahemmin tehdä, mutta koitan silti nyt jotain löytää, jos ei muuta niin määräaikaseksi vaikka kaupankassalle, ei tosin koulutusta vastaa sitte yhtään, mutta en mä jaksa tyhjän panttina kotonakaan istua :D
 
Muakin mietityttää miten tässä käy.:rolleyes: Opiskelen AMK:ssa monimuotona 120km päässä kotoa. Toki lähipäiviä ei ole kuin kaksi viikossa, jotka tähän mennessä olen jaksanut mennen tullen ajaa. Töissä olen pääsääntöisesti viikonloput ja välillä hajapäiviä viikolla. Kotona 1,5v taapero ja opiskeleva työssäkäyvä mies. On tässä taas miettiminen miten saa paletin pysymään kasassa. :confused:
 
Älä muuta sano. Meillä mies tekee nyt lyhyempää päivää, että saatiin pojan kotihoito järkättyy. Meidän esikko täyttää ens viikol 10kk. Mies on opsolla niin palkka ei oo hääppönen siks jouduin kans lähtee töihin. Saan enemmän niin siks oli järkevämpi näin et se vähentää ja mä teen. Tää loppu vuos näin. Mut mies valmistuu joukukuun lopussa. Niin täytyy miettii miten ens vuoden alku sitten.
 
No se on jo varmasti huojentava asia että valmistuminen on noin lähellä :) Mua ärsyttää kun omat opiskelut menee nyt uusiksi. Tiedän jo nyt että mun on vaikeaa lähteä äitiysloman jälkeen takaisin koulunpenkille. :confused:
 
Meillä esikoinen on kesäkuusta asti ollut hoidossa kun sain vakituisen työpaikan nii alotin työt. Tiiän etten tässä(kään) raskaudessa kovin pitkälle tuu jaksamaan, lähihoitajana vanhainkodissa siis olen ja vielä 3-vuorotyö :) mut et stressaa asiaa, vielä..
 
Meillä on asiat onneksi ihan hyvin. Itellä vakkariduuni it-puolella ja miehellä kans suht vakaa duuni it-sovellustoimittajan leivissä, vakkaria pitäisi heltyä tän vuoden puolella vielä. Mies on koko ajan siirtymässä pikkuhiljaa vaativimpiin tehtäviin, niin senkin puolesta näyttää hyvältä.

Oma työ on ihan toimistoduunia, mutta melko varmasti en tule pärjäämään virallisen äitiysloman alkuun tän selkävammani kanssa, tulee varmasti jäätyä sairaslomalle aiemmin..
 
Alunperinkin oli tarkoitus että hoitovapaalla oisin tehny joitain vkonloppuja, saa nähdä pysytäänkö vielä samoissa suunnitelmissa. Mulla loppuu vanhempainvapaa tämän kuun loppupuolella jonka jälkeen pidän lomat pois ja takaisin töihin vois mennä siinä hiukan ennen marraskuun puoliväliä.

Vähän kyllä pelkään ettei tuu työnteosta mitään, täytyy katsoa kun sinne asti päästään että mikä on vointi ja jaksaminen silloin, 2 kuukautta on kuitenkin pitkä aika ja silloin ollaan jo melkeinpä puolessavälissä raskautta.
 
Mulla kävi niin koomisesti, et 31.7 tein raskaustestin ja tajusin olevani raskaana. siitä parin viikon sisään sain määräaikaisen työn, 1v 3kk kestäneen työttömyyden jälkeen. Nyt jännittää, et työnantaja ei pura koeajan aikana työsuhdetta raskauden takia. Ja vaikka olen kiitollinen ja iloinen raskaudesta, niin hsrmittaa, että ehdin olla töissä vain puoli vuotta, ennen kuin on pakko jäädä äitiyslomalle.
 
Mulla tosi joustava ja itsenäinen työ periaatteessa. Tosin siihen kuuluu myös tosi sitovia juttuja n. 15 tuntia viikossa, jolloin työpaikalla pitää olla.. Esikoista odottaessa tää "pahin" tai huonovointisin vaihe oli sellaseen aikaan, että töissä oli tosi hiljaista, joten pystyin pitämään paljon etäpäiviä. Nyt taas kiireinen aika menossa, eli vähän jännittää miten selviän..
 
Mulla on nyt tosi hyvä tilanne, kun on määräaikainen virka ensi kesään asti. Sen puolesta tosi harmittaa, että meillä on pari vakivirkaa tulossa auki keväällä, mutta voi olla et menevät sen verran pitkälle että menee multa sivu suun. Mutta eipä tarvi huolehtia työnhausta hetkeen! Pidän työstäni hurjan paljon, mutta älyllisesti hyvin haastava ja muistia vaativa työ voi olla hieman liiankin haastavaa raskausaikana.. Ja jos raskaus toistaa esikoisen kaavaa, joutunen jäämään sairaslomalle harmillisen aikaisin liitoskipujen vuoksi :/ Mies on opiskelija, joten pystyy onneksi ottamaan päävastuun kodista ja esikoisesta minun voidessa huonosti!
 
Merelda ehkä voit kysyä omasta liitosta apua? Että jos työnantaja tietää sun olevan raskaana, niin onko koeajalla työsuhteen päätös yhtä ''helppoa'' kuin normaalisti, ja milloin sun kannattaisi kertoa heille raskaudesta. Liitossa varmaan osaisivat antaa jotain vinkkejä.
Ymmärrän kyllä tunteen, nää ajoitukset elämässä ei aina mene ihan täydellisesti...*huokaus
 
Jos raskausaikana irtisanotaan, on lähtökohtaisesti olettamuksena että se johtui raskaudesta, ja työnantajan pitää osoittaa jonkun muun syyn olemassaolo. Melkein siis kertoisin mahdollisimman pian raskaudesta, ja mieluiten todisteellisesti (sähköpostilla), vaikeuttaa koeaikapurkuakin tavallaan. Varsinkin jos kertyy sairauspoissaoloja.
 
Kiitokset tsemppauksesta.
Niin, sepä tässä juuri jännittääkin. Irtisanominen/ työsuhteenpurkaminen raskauden takia on laitonta.
Toisaalta koeajallahan työsuhteen saa ilmeisesti (pitänee tarkistaa)purkaa kumpitahansa sen kummempia syitä antamatta. Ja työnantaja voi purkaa työsuhteen raskauden takia mutta väittää syyksi jotain aivan muuta.
Et tämmönen kiva pieni stressinpoikanen tähän vielä.

Mulla on onneksi etätyö ja työnantaja ei siis näe mua kuin muutamia kertoja kuukaudessa.
 
Itteä ressaa miten tuun jatkossa jaksamaan töissä. Olen esimies ja ravintola-alalla. Ollaan paljon yksin, puretaan päivittäin kuormia, wc on kaukana ja välillä ei oo taukoja päivien aikana.. oon nyt joutunu tekemään pitkiä päiviä ja 6 päivää viikossa töitä kun on ollut sairaslomia. Liian stressaavaa tällä hetkellä. Vielä jaksan jotenkin, mutta mitenköhän jatkossa kun alkaa maha kasvamaan ja oleen tiellä.. eikä varmaan tää stressi hyvää tee tällä hetkellä (9+6).

Olispa jo ultra, että voisin omalle esimiehelle raskaudesta kertoa ja ehkä hän pystyisi mun stressiä jotenkin helpottamaan. En tiedä, mutta oon välillä ollut niiin kipeä raskaudesta ja saikkua en ole voinut hakea kun ei ole työntekijöitä tarpeeksi ja siksi joutunut itsekkin niitä pitkiä päiviä tekemään.. :dead:
 
Koeaikana saa purkaa ilman syytä, mutta ei silti epähyväksyttävästä syystä, kuten raskauden vuoksi. Eli tavallaan työnantajalla on myös koeaikapurussa velvollisuus antaa hyväksyttävä syy, jos työntekijä on raskaana, koska muuten se voidaan katsoa sukupuolesta johtuvaksi. Eli sinänsä katsoisin suojan olevan sen kautta parempi, jos kertoo olevansa raskaana, kuin jos muuten työteho on normaalia heikompi tai kertyy niitä poissaoloja.
 
Merelda sanoi:
Mulla kävi niin koomisesti, et 31.7 tein raskaustestin ja tajusin olevani raskaana. siitä parin viikon sisään sain määräaikaisen työn, 1v 3kk kestäneen työttömyyden jälkeen. Nyt jännittää, et työnantaja ei pura koeajan aikana työsuhdetta raskauden takia. Ja vaikka olen kiitollinen ja iloinen raskaudesta, niin hsrmittaa, että ehdin olla töissä vain puoli vuotta, ennen kuin on pakko jäädä äitiyslomalle.
Click to expand...

Koeajan aikana raskaus ei saa olla purun syy! Se on laissa kielletty ja jos näin tapahtuu niin sit ilmotat siitä! Mul on määräaikanen tulossa ja joudun kesken lopettaa. Meinaan tehdä kuitenkin niin pitkää kun voin. Ensin tuntu pahalta, mutta nyt kaikki sanonu et elämä menee joskus näin ja sille ei voi mitään. Koeaikana purettu sopimuksesta tulee sit 90 päivän karenssi työkkärilt etkä saa mistää rahaa, jos itse irtisanoudut tai aiheutat irtisanoutumisen. En ehkä panikois koska niin ei vaan saa tehdä. Mulla kun on sama tilanne. Itse meinaan kertoa sit kun alkaa näkymään. Ei mulla ole velvollisuutta siitä kertoa kun 2kk ennen äippäloman alkua.
 
Muokattu viimeksi:
suvitus sanoi:
Koeaikana saa purkaa ilman syytä, mutta ei silti epähyväksyttävästä syystä, kuten raskauden vuoksi. Eli tavallaan työnantajalla on myös koeaikapurussa velvollisuus antaa hyväksyttävä syy, jos työntekijä on raskaana, koska muuten se voidaan katsoa sukupuolesta johtuvaksi. Eli sinänsä katsoisin suojan olevan sen kautta parempi, jos kertoo olevansa raskaana, kuin jos muuten työteho on normaalia heikompi tai kertyy niitä poissaoloja.
Click to expand...

Työkkäri ainakin tarvitsee kirjallisen syyn jos haluaa välttyä karenssilta.
 
Mä oon ihan poikki tähän työntekoon ja opiskeluun. Kumpaakaan ei oikein voisi keskeyttää. Menispä tämä loppuvuosi äkkiä :rolleyes: Miten muilla työt maistuu?
 
Mä oon päiväkodissa töissä ja työt maistuu puulta. Joka ikinen viikonloppu mennyt maatessa ku oon joko niin väsynyt tai kipeä. Nytkin ollut pe-la yöstä asti ripuli... Lasken vaan kuukausia äitiyslomaan :D Ei jaksais nyt millään tehdä töitä :/ En muista että pojista ois ollu mitään tämmöstä... toki nyt on jo ikääkin enempi, että josko kroppa rasittuu helpommin..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top