synnytys

Niin aivan.. En ajatellu että se voi mennä noinkin.. No mulla on toisaalta laskettuaika jouluaattona (neuvolan mukaan) niin tosiaan pari viikkoa enää jos sillon viikolla 38 käynnistetään..
 
Lypsämisestä supistusten provosoimiseksi: eli ei sieltä rinnasta tarvitse maitoa tullakaan vaan nännien stimuloinnilla koitetaan saada oksitosiinia erittymään ja oksitosiini saa aikaan supistuksia. Nännejä voi stimuloida itse ihan sormilla tai vaihtoehtoisesti voi kokeilla pumppuakin stimulointiin. Oksitosiiniahan erittyy aina silloin kun tekee jotain mistä tulee itselle hyvä olo. Sen vuoksi loppuraskaudessa olisi hyvä koittaa rentoutua ja tehdä itselle mieluisia asioita. Oksitosiinin saa hyvin myös virtaamaan hieronnalla ja googlettamalla varmasti löytää oksitosiinihieronta-ohjeet. Avuksi myös imetykseen, jossa oksitosiinilla tulee olemaan suuri merkitys!
 
Fuji sanoi:
Jostain tuolla aiemmin luin että ennen se 4kg on ollu tosi paljon.. Ja että nykyään lapset olis about semmosta 3,5-4,5kg painoisia syntyessään.. Siis noin niinku normaalisti :) ite oon sillon 89 painanut 2710g (tarkistin tosta kortista) ja mies 3380g ja just ku juttelin terkan kanssa tosta niin sanoi että No eipä mun mieskään mikään kovin iso ole ollut pojaksi! :D
Click to expand...

Aiemmin isoja vauvoja on itseasiassa ollu enemmän kuin nykyään, koska seim radia ei ole tunnistettu ja osasttu hoitaa niin hyvin. Viime vuosikymmeninä keskimääräinen syntymäpaino on siis laskenut, ja nykyään on kai siinä 3,5 kg tienoilla.

Mä olen itse painanut 4,5 kg ja pikkuveli on ollut yli 5 kg. Molemmat alakautta tulleita ja äiti on aika pieni, alle 160 pitkä.
 
Mulla viimeisin ultraus 37+0 ja siinä painoarvio 3700g. Kai se olis vielä mahdollista odottaa pidempään kuin ensi viikkoon, mutta edellinen synnytys sektio niin on äitipolilla jo kolmekin lääkäriä ollut varhaisen käynnistyksen kannalla. Kun sektion jälkeen sen käynnistyksen pitää olla varovainen arven takia.
Minä olen syntyessä ollut 3860g ja mies 4120g. Esikoinen syntyessään (39+3) 4035g. Eli en mä mitään pikkuvauvaa luullut odottavani.

Vähän olis merkkejä ilmass et vois olla tilanne kypsynyt hiukan edellisestä sisätutkimuksesta; 37+0 ei tehty kun ei ole tarpeen.
Se vadelmanlehtitee! Kiitos muistutuksesta; rintohen stimulointi, kyykkäys, jne jo käytösdä ja maanantaille varattu vyöhyketerapia.
 
Mun muistaakseni se ison vauvan raja oli 4500g.


Mä oon ollut itse kun synnyin 39+6 tasan 3000g. Pienin sisaruksista, veljet olleet kaikki yli 4kg. Ilmeisesti ollut jotai istukkaongelmaa ku oon ollu mahassa ja käynnistetty sitten äitin myrkytyksen vuoksi.
 
mä oon hurahtanut noihin bebesinfon synnytysohjeisiin ja kivun kohtaamis ohjeisiin. Hyvä tietää mikä merkitys kaikella on. Nyt kun ei itse tiedä siitä kivun laadusta etukäteen mitään, niin osaa suhtautua avoimemmin noihin asioihin, eikä tarvii pelätä. Siellä oli hyvin sanottu että synnytyskipu kestää yleensä maksimissaan 24 tuntia :D kyllähän sen ajan makaa vaikka paperipuristimen välissä :wink
 
Joo on itekin tullut luettua sieltä sivuilta noi ohjeet pariin otteeseen.. Ihan sillai hyvä että tietää edes hieman kun ei tosiaan mitään kokemusta ole niin ehkä sit ei kuitenkaan tuu niin suurena yllätyksenä kaikki :)
 
pitää kyllä kirjoittaa synnytystoivelistaan että tarjoavat sitten epiduraalia, kun on viimeiset mahdollisuudet ottaa sitä. (jos en oo pyytäny sitä jo heti kättelyssä :D)
 
Me käytiin tänään Vauvantain synnytysvalmennuksessa ja tykättiin kyllä. Tuli uutta infoa ja päästiin konkretiaan kiinni, kun mies pääsi painelemaan akupisteitä, joilla helpottaa kipua, kokeiltiin eri synnytysasentoja ja harjoiteltiin hengittämistä ja ponnistamista. Tuli uutta infoa ja isät otettiin tosi hyvin mukaan. Suosittelen kyllä, jos joku vielä ehtii.
 
pitää kyllä ton perusteella sanoa että täyttä paskaa tuo neuvolan synnytysvalmennus kun ei kerrottu mitään noin tärkeetä. Joku kuppanen video ja jotain tyhmää lässytystä. Argh! Pitää antaa palautetta.
 
Kyllä oon sitä mieltä että vaikka kuinka on kokemusta ja tietoa synnytyksen kulusta,on se aina ollut yllätyksellisen kova juttu. Synnytysvalmennus ei ole mua auttanut. Liibalaabaa oli siellä,jotain asiaakin mutta... kun todellisuus iskee niin se on ihan eri juttu kohdata kipu ja muut! Isoja yli neljän kilon lapsia minäkin oon puskenut maailmaan.
 
Tossa syy miksi en itse suostunut maksamaan valmennuksesta.. Ku vaikka kuinka ns opiskelee jne niin saattaa käydä niin että menee ihan kipsiin.. Sit on valmennus sun muut valmistautuminen ihan turhaa..
 
Täällä ei loppujen lopuksi ollut mitään valmennusta, ainoastaan tutustumiskäynti synnärille. Nuo akupunktiopisteet olis ollu ihan kiinnostavia, mutta muuten en jäänyt niin kovin kaipaamaankaan mitään valmennusta. Ois tietty voinu olla hyvä käydä synnytystä enemmänkin läpi yhdessä miehen kanssa, mutta ollaan siitä muutenkin puhuttu.
 
No siis meillä neuvolan valmennus oli käytännössä luennointia.. Ei ollu mitään käytännön juttua ja katsottiin vaan joku video..
 
Me saatiin ihan hyvää infoa neuvolan valmennuksesta, mutta itse haettu lisätieto on ollu ihan hyvästä myös!
 
Aamutorkku sanoi:
Me käytiin tänään Vauvantain synnytysvalmennuksessa ja tykättiin kyllä. Tuli uutta infoa ja päästiin konkretiaan kiinni, kun mies pääsi painelemaan akupisteitä, joilla helpottaa kipua, kokeiltiin eri synnytysasentoja ja harjoiteltiin hengittämistä ja ponnistamista. Tuli uutta infoa ja isät otettiin tosi hyvin mukaan. Suosittelen kyllä, jos joku vielä ehtii.
Click to expand...
Voiko ponnistamista harjoitella? miten? ja tuo oikein hengittäminen kiinnostaa myös näin etukäteen. oon siis nähny unia etten osaa ponnistaa...
Meillä kun valmennus oli kans videoiden kattomista ja vähän sinnepäin kerrottiin asioista eikä neuvolan terkka osaa sanoa muuta kuin "kyllä asiat sit selviää, kyllä synnytykset menee pääosin hyvin"
 
Mä en ole yhtään etsinyt tietoa synnytyksestä. Katsoin ne jotkut synnytysvideot (tai osan niistä) miehen kanssa ennen neuvolan synnytysvalmennusta ja siinä kaikki. Muissa valmennuksissa en ole käynyt. Olen mietiskellyt pitäisikö valmistautua paremmin, mutta jotenkin omalla kohdallani uskon että parempi mennä vaan avoimin mielin ja täysin valmistautumatta. Pyydän että kätilö kertoo mitä tehdä ja milloin ja kivunlievitystä haluan myös koko paletin jos siltä tuntuu. Koko synnytys tuntuu näin etukäteen täysin absurdilta tilanteelta, videoita katsoessani sain hysteerisen kohtauksen sillä en vaan voi kuvitella itseäni tilanteeseen. Mutta pakkohan se vauva on ulos saada joten ei auta itkut markkinoilla.

Etukäteen en voi harjoitella mitään asentoja tai hengitystä sillä pelkkä ajatuskin sekä huvittaa että puistattaa. Joten toivottavasti keho ja kätilö kertoo miten on paras milloinkin pusertaa.

Miehelle olen antanut ohjeeksi hieroa lakkaamatta ja kuunnella jokaista toivettani :grin
 
No mun mielestä ponnistus on ku kakalla ois, tietty siinä tulee se ponnistuksen tarve lisänä, mut samanlailla muuten, korjatkaa jos ihan väärässä oon :D Me ei olla menty ny mihinkä valmennukseen, pelottaa oikein ku niin luottavaisin mielin oon synnytykseen menossa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top